Tässä kirjoituksessa esitellään osaamiskokonaisuuksien mahdollista paikkaa eurooppalaisessa korkeakoulukentässä sekä AVOT-hankkeelle oleellisia kansainvälisiä verkostoja.
Avoimen korkeakoulutuksen työelämän tarpeisiin vastaavat osaamiskokonaisuudet ovat erittäin ajankohtainen asia sekä Suomessa että maailmalla. Korkeakoulututkintoja lyhempien osaamiskokonaisuuksien taustalla on tuttuja ilmiöitä: niiden avulla tarjotaan aikuisille sujuvia väyliä osaamisen täydentämiseen, madalletaan kynnystä korkeakoulutukseen osallistumiseen ja kohotetaan samalla väestön koulutustasoa.
Yksi osaamiskokonaisuuksien tavoite on vähentää peräkkäisten korkeakoulututkintojen suorittamista, jos uudelle kokonaiselle tutkinnolle ei ole todellista tarvetta. On välttämätöntä luoda toimivia malleja, jotka mahdollistavat työelämän tarpeista nousevan uuden osaamisen hankkimisen joustavasti ja tehokkaasti. Osallistumisen esteenä eivät voi olla henkilön tausta ja työmarkkinatilanne.
Laajat osaamiskokonaisuudet ja korkeakouludiplomit
Lyhyiden osaamiskokonaisuuksien kansainvälistä tilannetta kartoitettiin Jyväskylän ammattikorkeakoulussa toteutetussa korkeakouludiplomi-hankkeessa (2013-2016) . Sekä 60 opintopisteen laajuiset korkeakouludiplomit että AVOT-hankkeen lyhyemmät koulutukset toteutetaan avoimen korkeakoulutuksen periaatteiden mukaisesti. Osaamiskokonaisuuksien opinnot ovat siis kaikille avoimia pohjakoulutuksesta, työkokemuksesta tai työmarkkinatilanteesta riippumatta.
Osaamiskokonaisuudet syntyvät työelämälähtöisesti vastaamaan akuutteihin osaamistarpeisiin ja toimivat ketterämmin kuin pitkät tutkintokoulutukset. Samalla korkeakoulutukseen saadaan mukaan henkilöitä, jolla ei ole aiempia kokemuksia korkeakoulutuksesta. Nämä tavoitteet noudattelevat OECD-maiden ja Euroopan Unionin yhteistä koulutustason nostotavoitetta ja elinikäiseen oppimiseen kannustamista.
Eurooppalainen korkeakoulutuskenttä ja lyhyet osaamiskokonaisuudet
Eurooppalaiseen korkeakoulutus on jaettu sykleihin koulutuksen laajuuden mukaan
- Short Cycle (Associate/Certificate/Diploma/Foundation) EQF 5
- First Cycle (Bachelor) EQF 6
- Second Cycle (Master) EQF 7
- Third Cycle (Doctor) EQF 8
Korkeakoulut tarjoavat tämän lisäksi erilaisia lyhyitä koulutuksia, short (term) program(me)s / short courses. Näiden laajuudessa ja hinnoittelussa on suuri eroja. Tarjontaa voi tarkastella esimerkiksi Short Courses Portal –hakuportaalin kautta.
Korkeakoulutasoiset lyhyet osaamiskokonaisuudet ja korkeakouluopinnot (short cycle higher education, SCHE) sekä muut lyhyet ammatillista erikoistumista tarjoavat koulutukset sijoittuvat tasolle viisi sekä Unescon International Standard Classification of Educationissa (ISCED) että eurooppalaisessa tutkintojen viitekehyksessä (EQF) .
Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus Cedefopin mukaan tason 5 koulutukset tukevat elinikäistä oppimista, sopivat aikuisopiskelijoille ja antavat opiskelijoille lisää ammatillista ja teknistä osaamista, parantavat heidän työllisyysnäkymiään ja tukevat uralla etenemistä. Lyhyet koulutukset kiinnostavat myös korkeakoulutettuja, koska koulutukset tarjoavat mahdollisuuden erikoistua ja pätevöityä työmarkkinoita varten.
Vaikka suomalaiset korkeakoulututkinnot vastaavatkin sisällöiltään EQF:n tasoa 6-8, avoimessa korkeakoulutuksessa tarjottavia osaamiskokonaisuuksia voisi tavoitteidensa ja toteutusmallinsa puolesta verrata eurooppalaisiin SCHE-koulutuksiin.
Avoin korkeakoulutus Euroopassa
Avoin korkeakoulutus on kehittynyt eri lähtökohdista eri puolilla maailmaa. Avoimen korkeakoulutuksen esikuva on mm. vuonna 1969 perustettu Ison Britannian Open University. Vastaavia itsenäisesti toimivia avoimia korkeakouluja on mm. Alankomaissa, Espanjassa, Kataloniassa, Portugalissa ja Saksassa. Itsenäiset avoimet korkeakoulut voivat myöntää tutkintoja tohtoritasolle asti.
Pohjoismaissa avoin korkeakoulutus on integroitu korkeakouluihin eikä avoimilla korkeakouluilla ole tutkinnonanto-oikeutta. Näin ollen Suomessa avoin korkeakoulutus on sidoksissa ns. emokorkeakoulunsa koulutustarjontaan ja tutkintoihin. Elinikäisen oppimisen mahdollistaminen on ollut jo kauan osana pohjoismaisista korkeakouluista ja avoin korkeakoulutus on ollut voimakkaasti mukana kehittämässä joustavia aikuispedagogisia opiskelumuotoja.
Distance Learning Universities –kattotermin alla toimii mailmanlaajusia verkkoyliopistoja, joiden kautta voi opiskella avoimia korkeakoulutasoisia opintoja. Näiden antamien tutkintojen tunnistaminen ja tunnustaminen vaihtelevat. MOOC-opinnot ovat osaltaan laajentaneet elinikäisen, joustavan korkeakouluopiskelun mahdollisuuksia.
Kansainvälisiä verkostoja
Chain5 on EQF-tason 5 koulutuksia yhdistävä verkosto. Verkostoa koordinoidaan Alankomaista, jossa kaksivuotinen, 120 opintopisteen laajuinen Associate Degree on osa korkeakoulutusjärjestelmää. Chain5 on kiinnostunut suomalaisesta avoimen korkeakoulun tavasta toteuttaa osaamiskokonaisuuksia, ja korkeakouludiplomihankkeen myötä mm. JAMKin yhteydet verkostoon ovat tiiviit.
EADTU (European Association of Distance Teaching Universities) on arvostettu verkosto, joka edistää elinikäistä oppimista ja erityisesti avointa opiskelua korkeakoulutasolla. AVOT-hanketta on esitelty vuosikonferenssissa Roomassa 2016 ja Milton Keynesissa (UK) 2017.
EUCEN (European University Continuing Education Network) on akateemisen elinikäisen oppimisen verkosto (University Lifelong Learning). AVOT-hankkeen tavoitteita ja tuloksia on esitelty EUCENin vuosikonferenseissa kahdesti, 2016 Dublinissa ja 2017 Mainzissa.
EURASHE (European Association of Institutions in Higher Education) on ammatillisen korkeakoulutuksen järjestö. EURASHE on edistänyt mm. korkeakoulututkintoja lyhempien osaamiskokonaisuuksien tunnistamista ja tunnustamista osana Bolognan prosessia. Korkeakouludiplomihankkeen tuloksia on esitelty verkostossa, ja myös AVOT-hankkeen tuloksista ollaan kiinnostuneita.
TANDEM -projektin tavoite on mahdollistaa joustavat siirtymät EQF 4-5-6-tasojen välillä. Ammatillisen koulutuksen (VET), korkeakoulutuksen (HE) ja elinkeinoelämän uusista yhteyksistä lienee hyötyä myös AVOT-hankkeen tavoitteisiin pääsemisessä.
Mitä annettavaa AVOTin osaamiskokonaisuuksilla olisi kansainvälisesti?
Osaamislähtöisyys, monimuotoiset työelämälähtöiset toteutusmallit ja sujuvat opintopolut eri koulutusasteiden välillä ovat Suomen vahvuuksia, joihin kohdistuu kansainvälistä kiinnostusta.
Suomalaisen avoimen korkeakoulutuksen erityispiirteistä johtuen AVOT-hankkeessa on koostettu joustavia osaamiskokonaisuuksia eri korkeakoulujen tutkintojen osista. Malli on myös kansainvälisesti uusi, sillä Euroopassa vastaavat SCHE-koulutukset ovat valtaosin ammattikorkeakoulujen vastuulla. SCHE-koulutukset eivät yleensä ole yhtä selkeästi elinikäisen opiskelun periaatteiden mukaan toteutettua ja työelämälähtöisiä, vaan ne ovat usein päätoimista opiskelua.
Eurooppalaisille avoimille yliopistoille joustava verkostomainen yhteistyö on kiinnostava uusi lähestymistapa, sillä ne ovat voineet päättää itsenäisesti, minkälaista tarjontaa työelämätarpeisiin räätälöidään. Yhteistyö muiden korkeakoulujen kanssa tuottaa uudenlaista hyötyä ja resurssiviisautta.
Koulutuksen maksullisuus on kansainvälisesti ajankohtainen teema. Koulutuksen alhaisella hinnalla on selkeä yhteys siihen, että eri kohderyhmillä on aidosti mahdollisuus osallistua koulutukseen. Useimmissa maissa suomalaisen avoimen korkeakoulutuksen 15 e/1 op -hintaa pidetäänkin nimellisenä lukukausimaksujen rinnalla.
Kirjoittaja: Tytti Pintilä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
