AVOT-hanke



Työelämälähtöisen avoimen korkeakouluopetuksen toimintamalli tuottaa työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin vastaavaa avointa korkeakouluopetusta.

Työelämälähtöinen avoin korkeakouluopetus
(AVOT)-hankkeessa rakennettiin avointen korkeakoulujen valtakunnallisesta tarjonnasta osaamiskokonaisuuksia, jotka vastaavat työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin. Osaamiskokonaisuudet ja niiden sisältämät opintojaksot tarjoavat ajankohtaista uutta sisältöä ja yksittäisten opintojaksojen sijaan on mahdollista opiskella laajempia kokonaisuuksia samasta aiheesta. Eri korkeakoulujen vahvuuksien ja opintojaksojen yhdistäminen uusiksi ”huipputuotteiksi” vahvistaa osaamista ja edistää työllistymistä.Kasvu- ja rakennemuutosalojen jatkuvan oppimisen tarpeisiin vastataan ketterästi muuntuvilla sisällöillä ja joustavilla opiskelumenetelmillä. Työelämälähtöisyys voi kohdistua sekä opiskelijaan ja opiskeluun että yhteistyöhön työelämän kanssa. Aikuisen ja jatkuvan oppimisen näkökulmasta opiskelun tulee olla mahdollista työn ohella ja samanaikaisesti kehittyvät sekä opiskelija että työelämä. Työelämän näkökulmasta työelämälähtöisellä koulutuksella vastataan työelämän muutoksiin ja kehitetään työelämää yhteistyössä korkeakoulun ja työelämän kumppaneiden kanssa. Toimintamallia on kehitetty vuosina 2015-2018 IT-alan, sote-alan ja biotalous-ympäristöalan piloteissa. Osaamiskokonaisuuksien sisällöt on kerätty avointen yliopistojen ja avointen ammattikorkeakoulujen yhteisestä tarjonnasta. Pysyväksi tarkoitettu toimintamalli konkretisoituu yhteistyöverkostojen toimintaa tukevassa työkirjassa ja taustoja ja esimerkkejä laajemmin kuvailevassa raportissa.

Avoimen korkeakouluopetuksen lähtökohdat​

Avoin korkeakouluopetus on avointen yliopistojen että avointen ammattikorkeakoulujen tarjoamaa koulutusta, jotka ovat kaikille avoimia iästä ja pohjakoulutuksesta riippumatta.  Avoimen korkeakouluopetuksen lähtökohtia ovat:


  • Opinnot vastaavat tutkinto-opetuksen vaatimuksia ja ovat hyväksiluettavissa tutkinto-opinnoissa.
  • Opetus rahoitetaan valtion budjettivaroin  sekä opiskelijoilta perittävällä  opintomaksulla, joka on enintään 15 euroa/opintopiste.
  • Avoin korkeakouluopetus on osa korkeakoulujen alueellista ja yhteiskunnallista vuorovaikutustehtävää.
  • Opintojen toteutuksessa korostuvat erilaisiin elämäntilanteisiin soveltuvat joustavat ja monimuotoiset opetusmuodot.
  • Avoin korkeakouluopetus edistää koulutuksellista tasa-arvoa ja avoimuuden periaatetta.

Avoimissa ammattikorkeakouluissa opetus on koostunut ns. polkuopinnoista ja yksittäisistä opintojaksoista. Polkuopinnoilla on pääsääntöisesti tarkoitettu opintokokonaisuuksia, joissa on ensimmäisen tutkintovuoden opintoja. Kohderyhmänä ovat olleet tutkinto-opiskelijaksi tähtäävät nuoret ja aikuiset. Vastaavasti avoimet yliopistot ovat järjestäneet opetussuunnitelmien mukaisia perus- ja aineopintotasoisia opintokokonaisuuksia. Joissakin yliopistoissa on avoimina yliopisto-opintoina ollut tarjolla myös syventäviä opintoja. Perusopinnot ovat useimmiten 25 opintopisteen laajuisia opintoja. Aineopintojen laajuus on pääsääntöisesti 30-60 opintopistettä.

Uusia osaamiskokonaisuuksia​ tarvelähtöisesti

Muuttuvassa työelämässä aikuiset tarvitsevat osaamisen päivittämistä ja aikaisemman tutkinnon täydentämistä monta kertaa työuransa aikana. Koulutusorganisaatioilta odotetaan mahdollisimman joustavia ja yksilölliset tarpeet huomioivia mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen. Euroopassa Short Learning Programmes -ohjelmat ovat lyhyitä erikokoisia (5 – 30 ECTS) opintojaksoja, jotka pääasiallisesti tarjotaan verkko- tai etäopintoina ja ne on suunnattu työssäkäyville aikuisille. Kansainvälisissä hankkeissa tehdään parhaillaan ohjeistusta, miten lyhytohjelmat saadaan kiinteäksi osaksi yliopistokoulutusta ja tarjolle tutkintokoulutuksen ja avoimen opetuksen lisänä.

Tutkintokoulutuksen rinnalle tarvitaan siis toimivia ja ketteriä ratkaisuja aikuisten osaamisen päivittämiseksi. Avoin korkeakoulutus tarjoaa tutkintoja nopeamman ja ketterämmän tavan hankkia tarvittavaa lisäosaamista. Tarvetta on lyhytkestoisille, työn ohella suoritettaville opintokokonaisuuksille. Työ ja opiskelu pystytään yhdistämään joustavasti mm. digitaalisten ratkaisujen avulla ja kun opinnot suunnitellaan osaksi työn ja työpaikan kehittämistä. Samalla suoritetut opinnot voidaan sisällyttää mahdollisiin myöhempiin tutkintoon johtaviin korkeakouluopintoihin.


Elinikäisen oppimisen kehittämistarpeita selvittävän työryhmän raportissa (2018) tehdään useita ehdotuksia elinikäisen oppimisen keinovalikoiman laajentamiseksi.Raportissa ehdotetaan muun muassa, että korkeakoulut kehittävät nykyisestä tarjonnastaan uudenlaisia opintokokonaisuuksia keskinäisessä yhteistyössä ja yhdessä työelämän kanssa. Näiden osaamiskokonaisuuksien tulisi palvella sekä työelämää että jatkuvaa oppimista.Avointa korkeakouluopetusta tulee järjestää monipuolisemmin, kohdennetummin ja joustavammin.
Avoimen korkeakouluopetuksen kiinteämmin työelämään kytkeytyvä koulutustarjonta edellyttää uudenlaista näkökulmaa avoimen korkeakouluopetuksen toteuttamiseen ja avoimen korkeakouluverkoston yhteistä reagointia yhteiskunnassa käynnissä oleviin rakennemuutoksiin. Korkeakoulujen välisestä kilpailusta siirrytään tiivistyvään yhteistyöhön, jossa ennakoidaan osaamistarpeita, suunnitellaan yhdessä toteutettavia osaamiskokonaisuuksia ja profiloidutaan korkeakoulujen omilla vahvuusalueilla.
Työelämän tarpeisiin rakentuvien osaamiskokonaisuuksientoteutus rakentuu avoimen korkeakouluopetuksen vahvuuksille, mutta edellyttää samalla kokonaisvaltaista näkökulman muutosta suunnittelussa. Työelämän osaamistarpeisiin avoin korkeakouluopetus vastaa muuttamalla koulutuksia seuraavasti:

  • Tarjontalähtöisyys→Kysyntälähtöisyys
  • Oppiainelähtöisyys →Työelämälähtöisyys
  • Opintokokonaisuus→Osaamiskokonaisuus
  • Perus- ja aineopinnot→Syventävät opinnot
  • Yhden korkeakoulun tarjonta→Yhteistyöverkoston tarjonta

Pilotit ja hankepartnerit:

Pilotoitavaksi valittiin erilaisia kasvu- ja rakennemuutosaloja, joiden lähitulevaisuuden osaamistarpeet ovat suuria: biotalous- ja ympäristöala, sosiaali- ja terveysala sekä informaatioteknologia-ala. Erilaiset alat tarjosivat mahdollisuuden kehittää ja kokeilla toimintamallia monipuolisesti. Kaikissa piloteissa selvitettiin alojen osaamistarpeita, kartoitettiin nykyistä tarjontaa sekä kehitettiin toimintamallia alan erityispiirteet huomioiden. Pilotit tekivät avauksia opintotarjonnan, opintojen ohjauksen, opinnoista tiedottamisen ja verkkovälitteisten opetusratkaisujen osalta. Opintotarjonnan saavutettavuuden vuoksi piloteissa oltiin erityisen kiinnostuneita korkeakoulujen verkko-opinnoista. Hankkeen aikana tehtiin yhteistyötä myös muiden korkeakoulujen, työelämän keskusjärjestöjen, alueellisten yritysten ja julkisen sektorin organisaatioiden kanssa.

Lisätietoja AVOT-hankkeen tuottamasta toimintamallista ja piloteista:

Turun yliopisto
Satu Hakanurmi (koordinaattori), satu.hakanurmi@utu.fi​

Diakonia-ammattikorkeakoulu
​​
Sirpa Ylönen, sirpa.ylonen@diak.fi

Helsingin yliopisto
Eeva-Riitta Koivunen, eeva-riitta.koivunen@helsinki.fi

Itä-Suomen yliopisto
Ulla Kekäläinen, ulla.kekalainen@uef.fi

Karelia-ammattikorkeakoulu
Helena Puhakka-Tarvainen, helena.puhakka-tarvainen@karelia.fi

Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Maarit Korva, maarit.korva@jamk.fi

Jyväskylän yliopisto
Merja Karjalainen, merja.karjalainen@jyu.fi

Yrityssalo Oy
Anita Silanterä, anita.silantera@salo.fi

Åbo Akademi
Majlen Saarinen, majlen.saarinen@abo.fi​