AVOT-hankkeeseen liittyy vuosina 2016 – 2018 toteutettava ulkopuolinen arviointi, jonka perimmäisenä tehtävänä on arvioida kehitettävän työelämälähtöisen avoimen korkeakouluopetuksen toimintamallin toimivuutta. Väliarvioinnissa tarkastelun kohteena oli, miten hanke ja siihen sisältyvät pilotit ovat käynnistyneet eri toimijoiden näkökulmasta. Ulkopuolisesta arvioinnista vastaa Koulutuksen tutkimuslaitos (KTL).
Hankkeessa on tuotettu runsaasti hallinnon ja pilottien toimintaa koskevaa dokumenttiaineistoa, joka on tallennettu Moodle-alustalle kaikkien toimijoiden käyttöön. Se on osoittautunut hyvin toimivaksi tiedonjaon ja keskustelun välineeksi. Samoin erityisesti mallinnusryhmän ja eri pilottien yhteisten kokousten on arvioitu edistäneen merkittävästi sekä hankkeen päätavoitteiden toteutusta että akuuttien käytännön ongelmien ratkaisemista. Sen sijaan ns. törmäytykset eli eri pilottien yhteiset tapaamiset eivät ole toistaiseksi johtaneet odotetunlaiseen pilottien keskinäiseen koulutusyhteistyöhön.
Pilottien osaamiskokonaisuuksien toteutusmallit ovat hyvin erilaisia, joten ne tarjoavat koulutusta erilaisiin koulutustarpeisiin. IC-pilotti käynnistyi nopeasti tarjoamalla yksittäisiä, työelämän tarpeisiin vastaavia kursseja osittain yhteistyössä työelämän asiantuntijoiden kanssa. SOTE-pilotissa eri korkeakoulujen koulutustarjonnasta paketoitu 15 opintopisteen kokonaisuus ajankohtaisesta teemasta vaati suhteellisen pitkän suunnitteluprosessin ennen käynnistymistään. Biotalous-ympäristö-pilotti rakensi oman brändinsä Biotalous-salkun eri korkeakoulujen ja oppiaineiden koulutustarjonnasta, jonka tarjonta laajenee jatkuvasti. Osaamiskokonaisuuksien rakentamisessa hyödynnetään kaikkea avointa korkeakouluopetusta. Mallinnusryhmän laatimat visuaaliset kuvaukset piloteista ja niiden yhteistyöpartnereista ovat hyvin havainnollisia.
Yhteisiä haasteita pilotointien käynnistämisessä ovat aiheuttaneet muun muassa aikaavievä ja neuvotteluja vaatinut yhteistyöverkostojen luominen eri koulutusorganisaatioiden kesken sekä koulutusten markkinoinnin kohdentaminen. Näiden kokemusten hyödyntäminen sekä pilotointien aikana että kestävän mallin rakentamisessa on ensiarvoista.
Hankkeen peruskysymys on, miten avoin korkeakoulutus pystyy koulutusjärjestelyillään vastaamaan joustavasti yhtäältä työelämästä nopeasti nouseviin koulutustarpeisiin ja osaamisen kehittymisen vaatimuksiin, toisaalta rakennemuutosaloilta työttömiksi jääneiden, työttömyysuhkan alla olevien ja pitkäaikaistyöttömien koulutustarpeisiin. Näiden ohella työelämästä tulee viestejä, joissa koulutuksen odotetaan kehittävän syvällistä erityisosaamista.
AVOT-hankkeen keskeinen tavoite on vahvistaa korkeakoulutuksen työelämälähtöisyyttä ja -läheisyyttä. Työelämäyhteistyön laajentaminen ja vahvistaminen näkyy tulevaisuudessa työelämän asiantuntemuksen ja osaamisen vahvempana hyödyntämisenä koulutuksen sisällöissä (opetussuunnitelmat) ja toteutustavoissa (esimerkiksi verkko-opetus sekä projektimuotoiset yritysten kanssa yhteistyössä toteutettavat opinnot).
KTL vastaa myös AVOT-hankkeen päättöarvioinnista, joka julkistetaan vuoden 2018 alkupuolella.
Erikoistutkija Helena Aittola, JY/KTL
