AVOT-hankkeen lopputuotteena syntynyt toimintamalli tukee korkeakoulujen yhteistyönä toteuttamien osaamiskokonaisuuksien rakentamista. Projektipäällikkönä olen havainnut osaamiskokonaisuuksien suunnittelulle tärkeiksi asioiksi myös tutustumisen toisten korkeakoulujen koordinaattoreihin ja luottamuksellisen ilmapiirin tukemisen kaikille uudessa tilanteessa kun vastataan tulevaisuuden osaamistarpeisiin. Toimintamallin lisäksi avointa korkeakouluopetusta tekeville tarvitaan tiloja ja foorumeita, missä yhteinen työ tehdään. Tämä saattaa olla haasteellista organisaatioissa, joissa avoimen opetuksesta vastaaminen on vain murto-osa esimerkiksi opettajan työnkuvassa. Avoimilla korkeakouluilla on eri tavoin resursseja yhteistyön tekemiseen. Avoimen foorumi ja avointen ammattikorkeakoulujen verkosto ovat yksi solmukohta ennakointitiedon muuttamisessa konkreettisiksi toteutuksiksi. Isossa kuvassa korkeakoulujen yhteistyölle on nyt otollinen aika. Käynnissä on 36 korkeakoulutuksen kehittämishanketta Opetus- ja kulttuuriministeriön tuella ja ne kaikki edistävät korkeakoulujen
yhteistyötä ja joustavia opiskelumahdollisuuksia. Korkeakoulutuksen ja työelämän yhteydet on mainittu tavalla tai toisella 20:ssä korkeakoulujen kehittämishankkeessa eli työelämärelevanssi, -valmiudet tai siirtymät työelämään ovat vahvasti esillä korkeakoulutuksen kehittämisessä.
Työelämälähtöiset osaamiskokonaisuudet avointen korkeakoulujen yhteistyönä -julkaisu ohjaa osaamiskokonaisuuksien suunnittelussa askel askeleelta.
Eri aloilla koetellut toimintamallit tarjoavat hyvän lähtökohdan uusien osaamiskokonaisuuksien käynnistämiseen. Vahvuutena avoimen korkeakouluopetuksen toimijoilla on vankka menetelmäosaaminen kun oppimisympäristöissä hyödynnetään verkko- ja monimuoto-opetusta. Lisää osaamista kaivataan ennakointiosaamisessa, joka Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen Hanna-Kaisa Aaltoa lainaten on pitkälti asenteellinen muutos. Olemassa olevien opintojen toistamisen sijaan katse on tulevaisuudessa ja työn sekä yhteiskunnan muutoksissa. Olennaista on nähdä ennen näkemättömiä asioita ja siirtyä oppiainepohjaisuudesta tulevaisuusorientoituneeseen ilmiöpohjaisuuteen. Etenkin teknologinen kehitys muuttaa tulevaisuudessa eri alojen arkea, palveluita ja tarvittavaa osaamista.
Jos osaamiskokonaisuuden käynnistäminen tuntuu liian isolta palalta aloittaa yhteistyö voi lähteä liikkeelle pienesti. Sote-pilotissa kokeiltiin webinaareja korkeakoulujen ja sote-alan organisaatioiden lähentäjinä. Avoimuuden lisääminen oli perusidea myös it-pilotissa, jossa toteutettiin avoimia verkkokursseja ja kaikille avoimia luentoja mm. terveysteknologiasta. Biotalousasiantuntijan osaamissalkun Näkökulmia biotalouteen -opintojakso saavutti suuren suosion. AVOT-hankkeen ulkopuolelta erinomainen esimerkki avoimesta oppimisesta on Helsingin yliopiston ja Reaktorin toteuttama kurssi tekoälyn perusteet, jonka on läpäissyt jo 7 500 ihmistä. Ennen varsinaisten osaamiskokonaisuuksien toteutusta keskiöön voidaan nostaa yhteinen tulevaisuustyö eli esimerkiksi alueellisen tai valtakunnallisen ennakointitiedon käsittely tai eri menetelmillä toteutettavat ennakointityöpajat.
Kuten toimintamallin kehittäjät kirjoittavat ”Osaamiskokonaisuuksia tulee jatkuvasti uudistaa ja niiden tulee vastata yksilön ja työelämän osaamistarpeisiin”. Osaamiskokonaisuuksien eteen tehtävälle työlle on tarvetta. Jatkuvan oppimisen mahdollistaminen monitieteisesti ja ongelmalähtöisesti on tärkeää sekä yksittäisille ihmisille, organisaatioille että koko Suomelle.
Satu Hakanurmi, AVOT-hankkeen projektipäällikkö
Turun yliopisto
