Osallistuin aikuiskoulutuksen ennakointihankkeen infotilaisuuteen 30.11.2016, jossa esiteltiin osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointia alueellisesti liikenne- ja logistiikka-alan näkökulmasta. Tilaisuuden esitysmateriaaleihin voi tutustua verkossa. Tässä omat muistiinpanoni tapahtumasta ja lopussa ajateltavaa aikuiskoulutuksen haasteista yleisesti ja AVOT-hankkeen näkökulmasta.
Satakunta-Pohjanmaa-Varsinais-Suomi keskittyvät ennakointihankkeessa meriklusteriin ja meriklusterille ominaista on siirtyminen koko ajan vaativampiin kokonaisuuksiin. Logistiikan teknologiat, esim. seurannassa, inventaariossa ja jäljityksessä kehittyvät koko ajan samoin kuin automaatio, robotisaatio ja teollinen internet/Iot. Digitalisaatio ja tiedolla johtaminen korostuu sekä toimintojen kansainvälistyminen ja hajautuneet tuotantoverkostot. Uutta on moniprojektiajo ja autotehdasmainen ajattelu (esim. hyttitehdas) sekä tähän liittyvä osaaminen. Ympäristöteknologioiden kysyntä ja tarve korostuu jatkossa. Osaamisen varmistamiseksi tarvitaan alueellisia työpajoja ja foorumeita, tulevaisuustutkimusta ja merenkulun koulutus- ja tutkimuskeskusta. Osaamistarpeita on erilaisia globaalien liiketoimintaprosessien hallinnasta viestintätaitoihin ja työvoiman tarve voi jopa kaksinkertaistua 2-5 vuodessa.
Pirkanmaa, Etelä- ja Keski-Pohjanmaa keskittyvät ennakointihankkeessa liikenteen ja logistiikan digitaalisiin palveluihin. Liikenne on muuttumassa palveluksi ja tarkemmin selvitettäviä asioita ovat mm. digitalisaation vaikutukset työllisyyteen, osaamistarpeisiin, yritysten tuottavuuteen ja resurssitehokkuuteen. Yksilötasolla liikkumisen pakko vähenee ja vapaa-ajan tarpeet korostuvat, mutta matkojen määrä ei välttämättä vähene. Valmisteilla on maailman ensimmäinen avoin innovaatioalusta liikkumisen palveluille. Koulutus ja oppiminen tapahtuvat yhä enemmän työpaikoilla, kehittämis- ja tutkimustoiminnoissa sekä internetissä ja vastaavissa verkoissa ajasta ja paikasta riippumattomasti. Koulutusjärjestelmään tarvitaan uudenlaisia yhteistyömalleja, verkostoja ja verkosto-osaajia. Työssä korostuu vahvasti ihmissuhdetaidot, mutta myös mm. välineosaaminen, avoimen datan käsittely, medialukutaito, epävarmuuden sieto ja taitava oppiminen. Muutoksen analysoiminen tarvitsisi tuekseen sopivaa tutkimusta. Tutkintonimikkeet haastetaan ja muodostuu ns. rajapintatutkintoja. Digitaalisille palveluille on tyypillistä toimialarajat ylittävät toimintamallit sekä integroituminen ja verkostoituminen eri alojen välillä.
Lahden ammattikorkeakoulu esitteli hyvinvointilogistiikan nykytilaa ja muutostekijöitä, joista yksi on ikääntyminen sillä 50-80 -vuotiaista tulee suurin ikäluokka. Palveluita tarvitaan lisää koska 70-vuotiaat käyttävät palveluita kaksi kertaa enemmän kuin 40-vuotiaat. Kotihoidon tarve kasvaa ja useita tutkimuksia ja palveluita voidaan tuottaa kotona. Vaikka kotona käytäisiin 20 krt/päivä se on silti halvempaa kuin laitoshoito. Jokainen käsittelykerta logistiikassa lisää 7% kustannuksia. Selvittämättä on voiko tuotantotalouden tai teollisuuden oppeja soveltaa julkisen sairaanhoidon palvelutuotannossa? Joka tapauksessa arvoketjujen orkesterointi kannattaa uudistaa: ruoka, lääkkeet, inkontinenssituotteet, kirjaston kirjat jne. kaikki kulkevat nyt omia reittejään potilaalle kotiin, mutta näin ei tarvitse olla jatkossa. Mitattavuus ja jäljitettävyys ovat tärkeitä tulevaisuudessa. Sairaanhoidon sijaan mobiileihin ratkaisuihin on siirryttävä terveydenhoidossa etä- ja itsehoidossa. Lahden ammattikorkeakoulu tekee hoitologistiikkojen osaamiskartoitusta tavoitteena hyvinvointilogistiikan koulutus – ja työvoimatarpeen ennakointi. Pilotti on esillä mm. Terveydenhuollon varastotyöntekijöiden kevätpäivässä ja tulokset julkaistaan loppuseminaarissa 7.6.2017.
Matkailu-Lapin esityksessä korostettiin tarvetta moniosaajiin. Osaamisalueita on useita eli viestintäteknologia, digitalisaatioon liittyvä osaaminen, asiakaslähtöisyyteen ja asiakassegmentointiin liittyvä osaaminen, johtamisosaaminen, kokonaisuuksien hallinta, talousosaaminen, kyky moniammatilliseen yhteistyöhön, kyky oman osaamisen markkinointiin. Mm. kiinalaiset matkailijat tulevat ja he käyttävät myös eniten rahaa paikan päällä. Haasteita on digitalisaatiossa, palveluketjuissa, ympärivuotisuudessa ja investoinneissa. Lappiin on tulossa myös isoja biotaloushankkeita ja silloin tulee kilpailua logistiikkapalveluista. Matkailussa tarvitaan osaamista asiakaslähtöisyydessä, asiakassegmentoinnissa, moniammatillisuudessa, markkinoinnissa ja jakamistalouden hyödyntämisessä.
Kainuun liikenne- ja logistiikka-alan sekä biotalouden pilotti esitteli Kainuun biotalousstrategiaa 2015-2020 sekä alueen veturiyrityksiä. Pohjois-Karjalassa etenkin suuret investoinnit metsäbiotalousalalla vaikuttavat työvoiman tarpeeseen ja osaamistarpeisiin. Monessa maakunnassa bio ja digitalisaatio on liitetty yhteen. Tulevaisuutta on mm. se, että jokainen puu Suomessa pitäisi pystyä identifioimaan, jotta voidaan suunnitella prosessit eteenpäin tällä tarkkuudella. Esillä oli myös ETKO-hanke, jossa tuotetaan ennakointitietoa koulutuksen osuvuuden parantamiseksi. ETKO-hankkeen tuotokset palvelevat hyvin myös AVOT-hankkeen kehittämää toimintamallia.
Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys korosti, että osaamis- ja koulutustarpeiden ennakoinnissa korostuu yhteistyö oppilaitosten kanssa ja esimerkiksi alueelliset foorumit ja työpajat. (Työelämälähtöisen avoimen korkeakouluopetuksen tulee mennä mukaan näihin yhteistyöfoorumeihin!) Neljäs teollinen vallankumous rakentuu tiedon keräämisen, hallinnan, analysoinnin ja hyödyntämisen varaan. Suuri osa tiedosta liittyy materiaalivirtojen hallintaan. Tietotyö säilyy. Työpaikoilla tapahtuva oppiminen lisääntyy ja työnantajista ja työntekijöistä tulee entistä enemmän kouluttajia. Aika ja paikkasidonnaisuus osaamisen kartuttamisessa siirtyy oppilaitosten seinien sisältä työpaikoille. Lähes jokaisella alalla toimivalla täytyy olla valmiudet ohjata opiskelijoita.
Mitä jäi käteen työelämälähtöisen avoimen korkeakoulutuksen näkökulmasta?
Ensinnäkin ennakointifoorumeihin ja verkostoihin täytyy mennä mukaan ihmisinä ja koulutusorganisaatioina. Kannattaa siis jatkaa yhteistyötä Aikuiskoulutuksen ennakointihankkeen kanssa ja verkostoitua oman alueen ja eri alojen ennakointifoorumien kanssa.
Rajapintatutkinnot kuulostavat erittäin paljon korkeakouludiplomeilta ja monitieteisiltä osaamiskokonaisuuksilta eli yhtymäkohtia avoimen korkeakouluopetuksen ja työelämän tarpeiden välillä on jatkossa entistä enemmän. Tämä motivoi jatkamaan työelämälähtöisen avoimen korkeakouluopetuksen toimintamallin kehittämistä.
Taitava ohjaus työpaikoilla on tulevaisuuden aikuiskoulutusta ja ohjausta tarvitaan myös nuorten ammatillisessa koulutuksessa. Avoimien korkeakoulujen tarjoamia osaamiskokonaisuuksia voisi rakentaa esimerkiksi työpaikkaohjaajien tueksi, sillä ohjaajia tarvitaan tulevaisuudessa lisää. Tässä avoin yliopisto – avoin ammattikorkeakoulu yhteistyö on erittäin tervetullutta! Kysymys kuuluu kuka tai paremminkin ketkä käärivät hihat? Nyt olisi momentum.
Tulevaisuuden aikuiskoulutus tarvitsee oppivia ryhmiä myös työpaikoille. Onnistuuko avoimilta korkeakouluilta monimuoto-opiskelu, jossa yhteistyökumppaneina ovat vapaan sivistystyön oppilaitosten lisäksi työpaikat? Kun ryhmiin saa osallistua myös organisaation ulkopuolisia, esim. työttömiä, tämä tukee suoraan heidän verkostoitumistaan ja työllistymistään ja voi olla organisaatiolle yksi työntekijöiden rekrytointikanava. Mikäli organisaatioiden ryhmiin ei mahdu tai pysty muusta syystä osallistumaan ulkopuolisia tulee näille henkilöille järjestää ohjausta esimerkiksi verkossa, jolloin opiskelijat eri paikkakunnilta pystyvät päivittämään osaamistaan. Jos lait ja asetukset ovat uudistuvan ja nykyaikaisen aikuiskoulutuksen esteenä tulisiko niitäkin joskus muuttaa?
Satu Hakanurmi
Kehittämispäällikkö
Turun yliopisto
