AVOT-hanke

Työelämälähtöinen avoin korkeakouluopetus (AVOT)-hankkeessa rakennettiin toimintamalli, joka tuottaa työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin vastaavaa avointa korkeakouluopetusta. Avointen korkeakoulujen valtakunnallisesta tarjonnasta rakennettiin osaamiskokonaisuuksia, jotka vastaavat työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin. Osaamiskokonaisuudet ja niiden sisältämät opintojaksot tarjoavat ajankohtaista uutta sisältöä ja yksittäisten opintojaksojen sijaan on mahdollista opiskella laajempia kokonaisuuksia samasta aiheesta. 

Eri korkeakoulujen vahvuuksien ja opintojaksojen yhdistäminen uusiksi ”huipputuotteiksi” vahvistaa osaamista ja edistää työllistymistä. Kasvu- ja rakennemuutosalojen jatkuvan oppimisen tarpeisiin vastataan ketterästi muuntuvilla sisällöillä ja joustavilla opiskelumenetelmillä.  Aikuisen ja jatkuvan oppimisen näkökulmasta opiskelun tulee olla mahdollista työn ohella ja samanaikaisesti kehittyvät sekä opiskelija että työelämä. Työelämän näkökulmasta työelämälähtöisellä koulutuksella vastataan työelämän muutoksiin ja kehitetään työelämää yhteistyössä korkeakoulun ja työelämän kumppaneiden kanssa. 

Toimintamallia kehitettiin vuosina 2015-2018 IT-alan, sote-alan ja biotalous-ympäristöalan piloteissa. Osaamiskokonaisuuksien sisällöt kerättiin avointen yliopistojen ja avointen ammattikorkeakoulujen yhteisestä tarjonnasta. Pysyväksi tarkoitettu toimintamalli konkretisoitui yhteistyöverkostojen toimintaa tukevaksi työkirjaksi ja taustoja ja esimerkkejä laajemmin kuvailevaksi raportiksi.

Avoimen korkeakouluopetuksen lähtökohdat​

Avoin korkeakouluopetus on avointen yliopistojen ja avointen ammattikorkeakoulujen tarjoamaa koulutusta, joka on kaikille avointa iästä ja pohjakoulutuksesta riippumatta.  Avoimen korkeakouluopetuksen lähtökohtia ovat:

  • Opinnot vastaavat tutkinto-opetuksen vaatimuksia ja ovat hyväksiluettavissa tutkinnoissa.
  • Opetus rahoitetaan valtion budjettivaroin sekä opiskelijoilta perittävällä  opintomaksulla, joka on enintään 15 euroa/opintopiste.
  • Avoin korkeakouluopetus on osa korkeakoulujen alueellista ja yhteiskunnallista vuorovaikutustehtävää.
  • Opintojen toteutuksessa korostuvat erilaisiin elämäntilanteisiin soveltuvat joustavat ja monimuotoiset opiskelutavat.
  • Avoin korkeakouluopetus edistää koulutuksellista tasa-arvoa ja avoimuuden periaatetta.

Avoimissa ammattikorkeakouluissa opetus on koostunut ns. polkuopinnoista ja yksittäisistä opintojaksoista. Polkuopinnoilla on pääsääntöisesti tarkoitettu opintokokonaisuuksia, joissa on ensimmäisen tutkintovuoden opintoja. Kohderyhmänä ovat olleet tutkinto-opiskelijaksi tähtäävät nuoret ja aikuiset. Vastaavasti avoimet yliopistot ovat järjestäneet opetussuunnitelmien mukaisia perus- ja aineopintotasoisia opintokokonaisuuksia. Joissakin yliopistoissa on avoimina yliopisto-opintoina ollut tarjolla myös syventäviä opintoja. Perusopinnot ovat useimmiten 25 opintopisteen laajuisia opintoja.  Aineopintojen laajuus on pääsääntöisesti 30-60 opintopistettä.

Uusia osaamiskokonaisuuksia​ tarvelähtöisesti

​Muuttuvassa työelämässä aikuiset tarvitsevat osaamisen päivittämistä ja aikaisemman tutkinnon täydentämistä monta kertaa työuransa aikana. Koulutusorganisaatioilta odotetaan yksilölliset tarpeet huomioivia mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen. Euroopassa Short Learning Programmes -ohjelmat ovat lyhyitä (5 – 30 ECTS) opintoja, joiden opintojaksot tarjotaan pääasiassa verkko- tai etäopintoina ja ne on suunnattu työssäkäyville aikuisille. Kansainvälisissä hankkeissa tehdään parhaillaan ohjeistusta, miten lyhytohjelmat saadaan kiinteäksi osaksi yliopistokoulutusta ja tarjolle tutkintokoulutuksen ja avoimen korkeakouluopetuksen lisänä.

Aikuisten osaamisen päivittämiseksi tarvitaan toimivia ratkaisuja ja ja avoin korkeakoulutus tarjoaa tutkintoja nopeamman ja ketterämmän tavan hankkia tarvittavaa lisäosaamista. Tarvetta on lyhytkestoisille, työn ohella suoritettaville opintokokonaisuuksille. Työ ja opiskelu pystytään yhdistämään joustavasti mm. digitaalisten ratkaisujen avulla ja kun opinnot suunnitellaan osaksi työn ja työpaikan kehittämistä. Suoritetut opinnot voidaan sisällyttää mahdollisiin myöhempiin tutkintoon johtaviin korkeakouluopintoihin.

Elinikäisen oppimisen kehittämistarpeita selvittävän työryhmän raportissa (2018) tehdään useita ehdotuksia elinikäisen oppimisen keinovalikoiman laajentamiseksi. Raportissa ehdotetaan mm., että korkeakoulut kehittävät nykyisestä tarjonnastaan uudenlaisia opintokokonaisuuksia keskinäisessä yhteistyössä ja yhdessä työelämän kanssa. Näiden osaamiskokonaisuuksien tulisi palvella sekä työelämää että jatkuvaa oppimista. Avointa korkeakouluopetusta tulee järjestää monipuolisemmin, kohdennetummin ja joustavammin.

Avoimen korkeakouluopetuksen kiinteämmin työelämään kytkeytyvä koulutustarjonta edellyttää uudenlaista näkökulmaa avoimen korkeakouluopetuksen toteuttamiseen ja avoimen korkeakouluverkoston yhteistä reagointia yhteiskunnassa käynnissä oleviin rakennemuutoksiin. Korkeakoulujen välisestä kilpailusta siirrytään tiivistyvään yhteistyöhön, jossa ennakoidaan osaamistarpeita, suunnitellaan yhdessä toteutettavia osaamiskokonaisuuksia ja profiloidutaan korkeakoulujen omilla vahvuusalueilla.
Työelämän tarpeisiin rakentuvien osaamiskokonaisuuksien toteutus rakentuu avoimen korkeakouluopetuksen vahvuuksille, mutta edellyttää samalla kokonaisvaltaista näkökulman muutosta suunnittelussa. Työelämän osaamistarpeisiin avoin korkeakouluopetus vastaa muuttamalla toiminnan painopistettä seuraavasti:

  • Tarjontalähtöisyys→ Kysyntälähtöisyys
  • Oppiainelähtöisyys →Työelämälähtöisyys
  • Opintokokonaisuus→ Osaamiskokonaisuus
  • Perus- ja aineopinnot→ Syventävät opinnot
  • Yhden korkeakoulun tarjonta→ Yhteistyöverkoston tarjonta

Pilotit ja hankepartnerit:

Piloteiksi valittiin erilaisia kasvu- ja rakennemuutosaloja, joiden lähitulevaisuuden osaamistarpeet ovat suuria: biotalous- ja ympäristöala, sosiaali- ja terveysala sekä informaatioteknologia-ala. Erilaiset alat tarjosivat mahdollisuuden kehittää ja kokeilla toimintamallia monipuolisesti. Kaikissa piloteissa selvitettiin alojen osaamistarpeita, kartoitettiin nykyistä koulutustarjontaa sekä kehitettiin toimintamallia alan erityispiirteet huomioiden. Pilotit tekivät avauksia opintotarjontaan, opintojen ohjaukseen, opinnoista tiedottamiseen ja verkkovälitteisiin opetusratkaisuihin. Opintotarjonnan saavutettavuuden vuoksi piloteissa oltiin erityisen kiinnostuneita korkeakoulujen verkko-opinnoista. Hankkeen aikana tehtiin yhteistyötä myös muiden korkeakoulujen, työelämän keskusjärjestöjen, alueellisten yritysten ja julkisen sektorin organisaatioiden kanssa.

Lisätietoja AVOT-hankkeen tuottamasta toimintamallista ja piloteista:

Turun yliopisto
Satu Hakanurmi (koordinaattori), satu.hakanurmi@utu.fi​

Diakonia-ammattikorkeakoulu
​​Sirpa Ylönen, sirpa.ylonen@diak.fi

Helsingin yliopisto
Eeva-Riitta Koivunen, eeva-riitta.koivunen@helsinki.fi

Itä-Suomen yliopisto
Ulla Kekäläinen, ulla.kekalainen@uef.fi

Karelia-ammattikorkeakoulu
Helena Puhakka-Tarvainen, helena.puhakka-tarvainen@karelia.fi

Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Maarit Korva, maarit.korva@jamk.fi

Jyväskylän yliopisto
Merja Karjalainen, merja.karjalainen@jyu.fi

Yrityssalo Oy
Anita Silanterä, anita.silantera@salo.fi

Åbo Akademi
Majlen Saarinen, majlen.saarinen@abo.fi​
​