Kokemuksia työelämälähtöisestä osaamiskokonaisuudesta vanhuspalveluissa
Ensimmäinen pilottikoulutus INNOSTU IKÄÄNTYMISESTÄ Asiakaslähtöinen palveluiden kehittäminen 15 op päättyi toukokuussa -17. Tämä pilottikoulutus oli ensimmäinen Sote-pilotin Avot-hankkeessa järjestämä kolmen korkeakoulun yhteinen osaamiskokonaisuus. Mukana oli Diakonia-ammattikorkeakoulu, Itä-Suomen yliopisto ja Karelia-ammattikorkeakoulu, joista kukin tarjosi 5 op laajuisen opintojakson yhteiseen 15 op:n laajuiseen osaamiskokonaisuuteen. Opinnot toteutettiin avoimen korkeakoulun opintoina.
Opintojen sisältöjä suunniteltaessa kiinnitettiin huomiota tässä hetkessä ja tulevaisuudessa tarvittavaan osaamistarpeeseen työelämässä. Meneillään oleva sote-uudistus, monimuotoistuva yhteiskunta ja palvelurakenne jo itsessään haastavat työn tekemisen ja palveluiden järjestämisen muotoja työpaikoilla ja työntekijöiden osaamisessa. Työpaikoilla tarvitaan niitä, jotka ymmärtävät millaisessa liikkeessä sote-palvelut nyt ovat ja jotka uskaltavat nähdä asioita useammasta näkökulmasta ja etsiä uudenlaisia tapoja tuottaa vanhuspalveluita entistä asiakaslähtöisemmiksi.
Näihin haasteisiin pyrimme vastaamaan tällä korkeakoulujen yhteistyössä toteutetulla osaamiskokonaisuudella ja sisällöllisesti valitsimme keskiöön palvelujärjestelmän osaamisen vahvistamisen, asiakaslähtöisyyden koko palveluketjussa ja sähköiset sote-palvelut ja niiden erilaiset sovellukset. Lisäksi osaamiskokonaisuudesta pyrittiin rakentamaan ehyt teemallisesti etenevä kokonaisuus, jossa osaaminen vahvistuu ja syvenee siirryttäessä jaksolta toiselle.
Koulutukseen ilmoittautui 27 opiskelijaa, joista suurin osa sai tiedon koulutuksesta joko työpaikaltaan tai facebook-sivujen kautta. Kokonaisuuden läpäisi noin puolet opiskelijoista.
Koulutuksen lopuksi järjestetyssä palautekeskustelussa ja Webropol-palautekyselyssä opiskelijat toivat esille sisältöjen sovellettavuuden omaan työhön ja sen kehittämiseen.
Kokemuksia ja palautteita koulutuksesta:
Opiskelijapalautteen mukaan koulutuksen sisällöt vastasivat odotuksia ja ne olivat ajankohtaiset.
“Sisällöt oli kyllä todella ajankohtaisia minusta kaikki, sai tietoa SOTEn valmistelusta ja nykytilasta…”.
”Opintojen myötä sai hyvän katsauksen myös siihen, millaisia sähköisiä palveluita on jo käytössä ja herätti myös keskustelua laajemminkin omalla työpaikalla palveluiden kehittämisestä. Samoin näissä sähköisissä palveluissa tuli keskustelua, että miten meillä on, minkälaisia palveluita ja miten niitä voisi kehittää vielä eteenpäin.”
Vaikka koulutus toteutettiin täysin verkko-opintoina, pidettiin koulutuksen erityisenä rikkautena juuri verkossa tapahtuvia keskusteluja ja ryhmätöitä. Verkkokeskustelujen ja ryhmätöiden kautta sai kuvan siitä miten palvelut on toteutettu eri paikkakunnilla ja eri yksiköissä ympäri Suomea.
“Ryhmätyötä oli minusta mukava tehdä, kun oltiin niin eri puolilta Suomea ja sai kuulla esim, että miten Siun Soten alueella on edetty ja miten siellä esimerkiksi tuon meidän ryhmätyön kannalta oli omaishoidossa asiat erilailla kuin Kouvolassa”.
Kehittämishaasteet:
Suurin yksittäinen tekijä, joka haastoi opiskelijoita oli korkeakoulujen erilaiset oppimisalustat. Kahdella korkeakoululla oli moodle-verkko-oppimisympäristö ja yhdellä Fronter. Nämä siirtymiset eri verkkoympäristöistä toiseen haastoivat opiskelijoita ja erityisesti verkkoympäristöjen erilaiset käytännöt.
“Yksi yhteinen opiskelualusta, joka olisi käytössä, eikä kaikilla kouluilla oma alusta.”
Opintojen tiivis toteutusaikataulu oli toinen haastava tekijä. Suurin osa opintoihin osallistujista oli nimittäin työelämässä olevia, osaamistaan täydentäviä henkilöitä. Koska opintojaksot integroituivat kussakin korkeakoulussa omaan opetuksen toteutusjärjestykseen, sijoittuivat tämän koulutuksen opintojaksot keskenään hieman päällekkäin. Tämä aiheutti aikataulullisia paineita työssä käyville opiskelijoille.
Hyviä käytäntöjä ohjauksessa:
Tärkeänä asiana yhteisen osaamiskokonaisuuden järjestämisessä oppilaitokset näkivät yhteisen aloitusinfon järjestämisen ja yhteisen opintojen käynnistäiseen liittyvän sähköisen aloitushuoneen luomisen. Tästä huoneesta tehtiin linkit jokaisen oppilaitoksen kurssialueille. Aloitusinfo myös nauhoitettiin, jotta myös ne, jotka eivät päässeet tuolloin linjoille pystyivät katsomaan sen jälkikäteen. Ohjauksen käytäntöjä on hyvä kehittää ja opettajien suuntaan on myös tarpeen tehdä tiivistä yhteistyötä. Koulutus toteutettiin osittain integroiduissa ryhmissä, mikä tarkoitti sitä, että avoimen kautta tulevat opiskelijat tulivat mukaan ryhmään uusina opiskelijoina.
Lopputulema ja jatkosuunnitelmat:
Koska koulutus sai sisällöllisesti erinomaisen hyvää palautetta sen ajankohtaisista ja työelämää kehittävistä aiheistaan, käynnistyy koulutus uudelleen keväällä 2018. Kevään toteutuksessa olemme huomioineet opiskelijoiden antaman palautteen ja kehittäneet opintoja edelleen. Kaikki opintojaksot toteutetaan ensi keväänä moodle-oppimisympäristössä. Lisäksi aikatauluun on saatu hieman väljyyttä ja lisää liikkumavaraa. Tutustu koulutuksen sisältöihin edellisessä blogissamme.
Ulla Kekäläinen UEF, Heli Rinnekallio Karelia-amk, Kirsi Sukula-Ruusunen Diak ja Sirpa Ylönen Diak
